Filippiinit: FILIPPIINIT JA KUMMITUSELÄIN

Filippiinien lippu

Filippiinien tasavalta koostuu 7107 saaresta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 300 00km². Se on yksi maailman monimuotoisuuskeskuksista. Saari sijaitsee Kaakkois-Aasiassa ja se on muodostunut nuorista vuorijonoista. Filippiineillä asuu n. 89 miljoonaa asukasta, joista suurin osa elää 11 suurimmalla saarella. Pääkaupunki on Manila. Filippiinit ovat jaettu kolmeen maantieteelliseen osaan: Luzoon, Visayasiin ja Mindanaoon, ja maa jakautuu 18 alueeseen.
Kahden suurimman saarten (Luzo ja Mindanao) osuus koko maan pinta-alasta on yli kaksi kolmannesta.
Saari on suurimmaksi osaksi vuoristoa ja tasankoa on vähän. Viljelykelpoista maata on vain n. 27%. Tärkeimpiä jokia ovat mm. Cagayan, Pampanga ja Abra. Saarta ympäröi Filippiinienmeri, Tyynen meri ja Etelä-Kiinan meri. Itäpuolella saaristoa on Mindanaon hauta.

Vuoristoisilla alueilla kasvaa sademetsää. Siellä asuu vieläkin useita vuoristolaisheimoja. Sademetsissä on myös monimuotoinen eliölajisto - siellä elää yli 10 000 endeemisen kasvi- ja kukkalajin sekä yli 750 lintulajin lisäksi suuri määrä nisäkkäitä, joita siintyy vain Filippiineillä. Endeemisiä lajeja uhkaa sukupuutto, ja siksi monet Filippiinien eliöt on uhanalaisia.

Filippiinien kansalliskukka, Sampagita.

ILMASTO

Filippiinit jakautuvat kahteen ilmastoon; eteläistä osaa vallitsee päiväntasaajan ilmasto ja keski- sekä pohjoisosaa trooppinen ilmasto. Eteläisillä saarilla sataa tasaisesti ympäri vuoden, mutta muualla tulee vain yksi sadekausi vuodessa. Voimakkaita sateita tulee eniten heinäkuusta lokakuuhun Aasian monsuunin vaikuttaessa Tyynenmeren ilmavirtauksiin. Elokuussa sadetta saadaan keskimäärin 486mm ja helmikuussa vain alle 10mm. Vuorokauden lämpötila on +23-30 astetta. Viileämpää on ainoastaan korkeilla vuorilla. Kuiva kausi on joulukuusta toukokuuhun.

LUONNONKATASTROFIT JA UHAT

Filippiinit ovat saarivaltio ja se on yksi maailman suurimmista saaristoista. Se kuuluu maailman vulkaanisesti ja seismisesti rauhattomimpiin alueisiin. Filippiineillä esiintyy useita eri luonnonkatastrofeja: hirmumyrskyjä (taifuuneja), maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia sekä tsunameja ja niiden aiheuttamia rankkasateita, tulvia, mura- ja maanvyöryjä sekä ilmaston hetkellistä viilentymistä.
Filippiinit sijaitsee keskellä läntistä Tyyneä merta hallitsevaa taifuunivyöhykettä. Lisäksi Filippiineillä on 20 aktiivista tulivuorta. Tuhoja, kuten tulvia ja tsunameja pahentavat mangrovemetsien hävittäminen turismin ja kalan kasvatus altaiden tieltä.

Saaren ongelmia ovat köyhyyden ja metsien hävittämisen lisäksi myös puhtaan juomaveden puute, eroosio, ilmaston saastuminen ja koralliriuttojen tuhoutuminen tai vahingoittuminen saasteiden ja kalastuksen seurauksena. Yhä enemmän ihmiset myös raivaavat metsää maatalouteen, asuinalueiksi ja teiksi.

Pinatubon purkautuminen v. 1991

Mayon tulivuoren pelättiin purkautuvan v.2009

Taifuunit tuovat mukanaan kovan tuulen ja rankat vesisateet.

Filippiinien Punainen Risti tarjoaa maalle katastrofiapua.

Kalankasvattamot ovat Filippiinien yksi ongelmista. Niiden tieltä kaadetaan mangrovemetsiä, jonka seurauksena taas tulvien ja tsunamejen tuhot kasvavat.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/800+tonnia+kalaa+m%C3%A4t%C3%A4nee+j%C3%A4rvess%C3%A4+Filippiineill%C3%A4/1135266525383
-> rankat vesisateet ja lämpötilan lasku ovat haitaksi myös esim. kaloille.

Matkailuvideo Filippiineistä

FILIPPIININENKUMMITTELIJA (Tarsius syriachta)

Yleistä

Filippiinienkummittelija kuuluu kummituseläimiin, johon kuuluu myös kuusi muuta kummituseläinlajia. Kaikki ovat hyvin samallaisia. Filippiinienkummittelijat luokitellaan kädellisiin. Kädelliset jaetaan kahteen alalahkoon: puoliapinoihin ja korkeammalle kehittyneisiin kädellisiin. Kummituseläimet luokitellaan korkeammalle kehittyneisiin kädellisiin. Filippiinienkummittelijat ovat tunnistettavissa helposti pyöreästä päästä, suurista vihreistä silmistä ja silmien pienistä pupilleista sekä selvästi erottuvista sormista ja varpaista. Filippiinienkummittelija on pieni, vain noin 80-140 grammaa painava, ja sen ruumiin pituus on 8-16cm. Ne ovat paksun ja villavan turkin peitossa lukuunottamatta 22-25cm pitkää paljasta häntää ja sormia ja varpaita.
Filippiininkummittelijat ovat yöaktiivisia eläimiä.
Filippiinienkummittelija on uhanalainen laji. Se elää vain Filippiinien Samarin, Leyten, Boholin, ja Mindanaon saarilla. Fossiilien mukaan se on ollut maapallolla jo 45 miljoonaa vuotta.

Filippiinienkummittelija on noin nytkinkokoinen.

Käyttäytyminen

Filippiinienkummittelija viihtuu suurissa, tiheissä ja pimeissä sademetsissä rannikkojen seudulla, sekä nykyisin myös viljelysten lähellä, missä on ravintoa. Metsistä ne etsivät hyönteisiä (yöperhosia, hyttysiä), hämähäkkejä, heinäsirkkoja, pieniä selkärankaisia ja äyriäisiä, kuten sisiliskoja ja sammakoita sekä pikkulintuja. Filippiininkummittelijat eivät syö ollenkaan kasveja, vaan ne syövät vain lihaa.
Kummittelijat viihtyvät olla enemmän yksikseen, mutta ne voivat liikkua myös pareittain. Kaikilla on oma reviirinsä, jonka se merkkaa virtsaamalla.
Reviiri alueet filippiinienkummittelijoilla on suuret: naarailla 2,45 hehtaaria ja uroksilla jopa 6,45 hehtaaria. Yöllä ne voivat liikkua puusta puuhun jopa puolen toista kilometrin pituisia matkoja.

Filippiinienkummittelija liikkuu yksin tai pareittain.

Filippiinienkummittelijat liikkuvat öisin hyppimällä ja kiipeilemällä puusta toiseen etu- ja takaraajojen imukuppimaisten sormenkärjen laajennusten sekä litteiden kynsien avulla. Pitkät takaraajat auttavat pientä kummittelijaa loikkaamaan puusta ja sinkoutumaan toiseen puuhun helposti jopa kolme metriä. Oksien keskellä se tosin liikkuu kömpelösti. Oksiin tai runkoon tarrautuneena se voi jäädä pitkäksikin aikaan paikoilleen, vaikka nukkumaan.
Päivät filippiinienkummittelija nukkuu maassa olevissa koloissa pensaiden ja puiden suojassa.

Filippiinienkummittelijoita saalistaa metsäkissat sekä muut pienet lihansyöjät sekä linnut, esim. pöllöt.

Filippiinienkummittelija on aina varuillaan. Saalistajan se huomaa herkkien kuulo- ja näköastin avulla. Vaikka eläin ei pysty liikuttamaan paljoa silmiään, pystyy se kääntämään päätä jopa 180°. Se pystyy myös jättämään nukkuessaan toisen silmänsä auki. Uhattuna eläin avaa suunsa ja näyttelee hampaitaan. Filippiinienkummittelija selviytyy vaaratilanteesta kuitenkin helpoiten pakenemalla hypätessään pois.

Kummittelija pitää hyvää huolta turkistaan. Se putsaa sitä nuolemalla ja näykkimällä sekä rapsuttelemalla pitkillä kynsillään. Filippiinienkummittelijat kommunikoivat toisiin ääntelemmällä. Parittelukaudella uroksilla on oma ääntely, jolla he koittavat saada huomiota naarailta.

Lisääntyminen

Filippiinienkummittelijan kantoaika on jopa 6 kuukautta. Se synnyttää vain yhden poikasen. Poikasella on syntyessään silmät auki ja kehittynyt turkki. Emo kuljettaa poikasta lyhyet matkat suussaan. Heti syntymän jälkeen poikaset voivat itse takertua puihin ja jo alle kuukauden päästä ne voivat itse aloittaa hyppimisen puissa.

Poikanen ja emo.

Poikanen on vain peukalonpituinen syntyessään.

Uhat

Kummittelijat ovat ennen eläneet sademetsissä ympäri maailmaa. Nyt niitä esiintyy vain muutamilla saarilla: Filippiineillä, Borneossa ja Indonesiassa. Filippiinienkummittelija oli ennen tavallinenkin näky Filippiinien eteläosan sademetsissä 1960- luvulle saakka. Sen jälkeen määrä on laskenut niin, ettei nyt jäljellä ole kuin n. 1000 lajia luonnossa.

Enään vain noin 37% Filippiineistä on metsän peitossa ja siitä vain pieni osa on koskematonta luontoa. Metsähakkuut viljelymaaksi ovat köyhälle saaristolle tärkeä elinkeino, mutta metsien hakkuu johtaa monimuotoisuuden ja monien eliölajien tuhoutumiseen.
Metsien häviäminen ovatkin filippiinienkummittelijan yksi uhka. Se on tottunut monet kymmenet miljoonat vuodet metsästämään pimeissä metsissä. Kun metsät kutistuvat ja katoavat, kummittelijoiden turva- ja lisääntymispaikat häviät siinä samalla.

Toinen uhka filippiinienkummittelijoille on ihmiset ja turismi. Ihmiset eivät tiedä kummituseläimistä paljon mitään ja ne ovat biologeillekin melkoinen kysymysmerkki. Ennen kummittelijoita käytettiin turismissa keräämällä niitä metsistä, tappamalla, täyttämällä ja myymällä turisteille. Asenne filippiinienkummittelijaa suojeluun on kuitenkin muuttunut ja siitä on syntynyt saaren tunnuseläin. Kummittelija on kuitenkin nykyään todella harvinainen ja sen takia lajia on vaikea suojella.
Nykyään filippiinienkummittelijoita näytetään häkeissä turisteille. Kummittelijan outo ja hauska ulkonäkö sekä suosio kiinnostaa ihmisiä. Filippiinienkummittelijat elävät kuitenkin hyvin huonosti vankeudessa. Ihmiset aiheuttavat kummittelijoille suuren stressin, joka lisääntyy vielä, kun se ei saa olla luonnonmukaisissa oloissa. Näyttelykierrokset pidetään myös päivällä, joka on suuri rasite yöeläimelle.
Filippiinienkummittelijoita saa myös ostaa lemmikikseen, joka johtaa salametsästykseen. Se taas vähentää kummittelijoita luonnosta.